Kuva näyttelytunnuksesta
Maatalousnäyttelyn tunnuksena oli punainen tuuliviirin kukko. Sen suunnitteli suodenniemeläinen mainospiirtäjä Pauli Tervakangas.

Tyrvään kihlakunnan maatalousnäyttelyn OHJELMA

lauantai 6.7.1963

9.00-12.00 Työnäytöksiä ja havaintoesityksiä
12.00 Avajaisjuhla
 Viesti vuosisatojen takaa. Kirjoittanut kauppalanjohtaja L. Allinniemi
14.00 Kone- ja karjaesittelyä
16.00 Työesityksiä
18.00 Iltakirkko, puhe: rovasti O. A. Vettenranta, yksinlaulua: Päivi Alhonen
20.00 Hongankalliolla Iloinen mallassauna

 

sunnuntai 7.7.1963

8.00-10.00 Kone- ym. esittelyä
8.30 Sukuviirin pystytys Koppelon tilalla
10.00 Juhlajumalanpalvelus, saarna: lääninrovasti Eino Kolari
12.00 Karjaesittelyä
13.00 Kone-esittelyä
14.00 Päiväjuhla
16.00 Koneiden esittelyä ja työnäytöksiä
20.00 Iltamat

 

"Tämä maatalousnäyttely, jonka järjestäminen on uskottu meille suodenniemeläisille, on koko kihlakunnan maamiesseuraväen yhteistyön tulos ja tason näyte."
 

Matti Helavuori
puheessaan 6.7.1963
 

Maatalousseurojen Keskusliiton Suodenniemen maatalousnäyttelyn yhteydessä suodenniemeläisille myöntämät ansiomerkit

Hopeinen uskollisen työntekijän ansiomerkki vähintään 20 vuoden palveluksesta samalla tilalla

Suoma Majavesi
Matti Ojala

Pronssinen uskollisen työntekijän ansiomerkki vähintään 10 vuoden palveluksesta samalla tilalla

Armi Haavisto

Kultainen järjestömerkki

Matti Helavuori

Hopeinen järjestömerkki

Matti A. Jaakkola
Kalle O. Kivikoski
Anna Lähteenmäki
Vihtori Majanen
Aune Mikkola
Esko Mikkola
Kerttu Mikkola
Anja Pälä
Aaro Rahkjärvi
Eeva Salonen
Tauno A. Salonen
Elvi Tuori
Pauli Tuori
Eino Uusikulku
Voitto Väissi
Matti A. Ylitalo
Siiri Ylitalo

 

Maatalousnäyttelystä 50 vuotta

Suodenniemen maatalousnäyttely oli pitäjän maamiesseuran suuri ponnistus. Sen tuloksena Suodenniemellä kävi kahdessa päivässä noin 21 000 näyttelyvierasta niin kotimaasta kuin ulkomailta. Suodenniemelle kertyi lisäksi paljon hyvää näkyvyyttä sekä maakunnallisissa että valtakunnallisissa lehdissä.

Töitä tehtiin sekä urakalla että talkoilla ja työtunteja kertyi. Ennakkovalmistelut aloitettiin jo pari vuotta ennen heinäkuuta 1963. Rakennelmia tehtiin kesäkuun 19. päivästä lähtien.

Projektin läpivienti oli lukuisten ihmisten yhteistyön tulosta. Ehkä eniten lopputulokseen vaikuttivat päätoimikunnan puheenjohtaja Matti Helavuori sekä hänen rinnallaan toimineet Aaro Rahkjärvi ja Pauli Tuori.
 

Tapahtumia eri puolilla keskipitäjää

Näyttelyalue sijoittui hautausmaan, silloisen Pohjakylän koulun, urheilukentän ja urheilutalon rajaamalle alueelle. Siellä olivat muun muassa karja-, metsä- ja koneosastot.

Urheilutalon sisätilat olivat nekin näyttelykäytössä. Siellä oli esimerkiksi Suodenniemen kunnan osasto. Naisten kotiteollisuus- ja kotitalousosastot oli sijoitettu Pohjakylän kouluun. Kelan talossa, jossa normaalisti mutta väliaikaisesti toimi kansalaiskoulu, sijaitsivat miesten kotiteollisuusosasto, puutarhaosasto, siemenosasto, maatalouskerho-osasto ja maatilan rakentamisen osasto. Uutuuttaan kiiltäneessä terveystalossa kunnantalon takana sijaitsivat puolestaan näyttelyn ensiapuasema, Punaisen ristin näyttelyosasto sekä lastenhoitopiste, jonne näyttelyyn tutustuvat vanhemmat saattoivat jättää lapsensa hoitoon.

Näyttelyyn kuuluneet metsätyönäytökset järjestettiin kunnan omistaman Leppäniemen tilan metsässä, jossa nähtiin koneellista metsäojitusta ja juontoa. Riistaosasto oikeine ketunpentuineen ja huuhkajineen sijaitsi urheilutalon läheisyydessä Itälinnan entisessä liiketilassa.

Puolustusvoimilla oli näyttelyssä oma roolinsa: se vastasi näyttelyn sisäisistä viestiyhteyksistä ja näyttelyalueen vartioinnista. Sillä oli myös oma näyttelyosasto, minkä lisäksi Satakunnan Tykistörykmentti ja Satakunnan Lennosto antoivat merkinantolaukausten ja lentonäytösten muodossa näytteitä osaamisestaan. Tämän lisäksi eri puolille näyttelyaluetta oli sijoitettu kymmenkunta kenttäkeittiötä.

Kuva näyttelykentältä
Näyttely oli vilkas jo ensimmäisenä päivänä ja vielä vilkkaampi toisena. Näkymä näyttelypaikalta nykyisen Kerolan kohdalta.

Koneita, karjaa, puheita ja tanssia

Näyttelyyn oli saatu noin 400 näytteilleasettajaa eri puolilta kihlakuntaa. Ensimmäisen näyttelypäivän aamuna pelättiin ukonilmaa, mutta se väistyi ja säätyyppi muuttui. Puolilta päivin urheilukentällä alkanutta avajaisjuhlaa päästiin jo viettämään kauniissa auringonpaisteessa. Sen avasi yhteislaukauksella Satakunnan Tykistörykmentin tulipatteri, minkä jälkeen nähtiin Satakunnan Lennoston Fouga Magister -koneilla toteuttama lentonäytös. Koneet, joita oli neljä kappaletta, lensivät matalalla taitotemppuja tehden. Lopuksi ne hajaantuivat eri suuntiin kuin ilotulituksessa.

Avajaisjuhlassa esiintyivät Suodenniemen ja Mouhijärven sekakuorot. Näyttelyn avaajana toimi Satakunnan maanvijelysseuran puheenjohtaja, kunnallisneuvos Erkki Ryömä, minkä jälkeen maatalousministeri Johannes Virolainen piti juhlapuheen. Tilaisuuden päätti yhteisesti laulettu Satakunnan laulu.

Avajaisjuhlan jälkeen päästiin tutustumaan itse näyttelyyn. Kirkonkylän pellot olivat mustanaan näyttelyesineitä ja niihin tutustuvaa väkeä. Yleisöä lennättänyt helikopteri pörräsi keskipitäjän yläpuolella.

Ensimmäinen näyttelypäivä huipentui Hongankallion Iloiseen mallassaunaan, jossa esiintyivät muiden muassa Tapio Rautavaara, Viljo Mannola, Tuula Ikäheimo ja "Kokemäen Uuno" Osmo Pertola. Tanssia oli sekä siellä että Prusin suulilla.

Sokerijuurikkaita, sukuja ja venäläisiä vieraita

Toinen näyttelypäivä alkoi sokerijuurikkaan viljelyesityksellä kello kahdeksalta, minkä jälkeen kokoonnuttiin sukuviirin paljastutilaisuuteen Koppelon tilalle Jalkavalaan kello 8.30. Kymmeneltä alkanut juhlajumalanpalvelus päättyi kunniakäyntiin sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Kirkonmenojen päättymisen aikoihin näyttelyvieraiden määrä alkoi nopeasti lisääntyä.

Päivällä pidettiin jälleen juhla, jonka yhteydessä jaettiin sukutilakunniakirjoja ja sukuviirejä kihlakunnan vanhojen sukutilojen omistajille. Suodenniemellä niitä saivat Erkki Tuorin omistaman Koppelon tilan (samalla suvulla vuodesta 1636 lähtien) lisäksi Erkki Prusin omistama Takala (1540), Jaakko Turpan omistama Lehtitalo (1607) sekä Eero Hujulahden omistama Hujulahden tila (1679). Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski puhui.

Päivän ohjelmaan kuului jälleen Fouga Magister -hävittäjien taitolentonäytös. Sitä seuraamassa oli myös pääjuhlaan osallistunut neuvostoliittolainen maatalousdelegaatio, jota johti sikäläisen maatalousakatemian presidentti M. A. Olschansij.

Molempina näyttelypäivinä varsinkin eläinosasto kiinnosti näyttelykävijöitä. Myös työnäytökset vetivät paljon katsojia. Erityisesti mainittiin metsäosastoon kuulunut konesavotta, jonne oli linja-autokuljetus ja jossa nähtiin muun muassa koneellista laikutusta, ojitusta ja juontoa.

Tyrvään kihlakunnan vuoden 1963 maatalousnäyttely päättyi sunnuntaina 7.7. kello 20 alkaneisiin iltamiin. Näyttelyn päätössanat lausui pankinjohtaja Eino Kulku.


"Tullessani Suodenniemelle totesin, että tässä maakunnassa asuu uutteraa ja työteliästä väestöä, jonka työ on tehnyt koko maakunnan maiseman hyvinhoidetun näköiseksi. Tämä maatalousnäyttely on todistus siitä, että maatalousväestö on kyennyt täyttämään sille uskotun tehtävän ja vastaamaan siitä luottamuksesta, jota sitä kohtaan on osoitettu."
 

Maatalousministeri Johannes Virolainen puheessaan maatalousnäyttelyn avajaisissa 6.7.1963

 

Näyttelyvieraille suositeltuja tutustumiskohteita

Suodenniemellä

Kotiseutumuseo
Pirulanvuoren näköalat
Tuorin tila Kouraniemessä

Lähiympäristössä

Kuninkaanlähde Kankaanpäässä
Laidunkoeasema Mouhijärvellä


 

Näyttelyalueen kartta
Näyttelykenttää rajasivat punaisella ympyrällä merkityt urheilukenttä, urheilutalo ja Pohjakylän koulu. Valkoisella ympyrällä merkityt kirkko, terveystalo ja Kela olivat edellisten ohella näyttelyn tapahtumapaikkoja.


 

Kuva Fouga Magister -hävittäjästä ilmassa
Neljä ilmavoimien Fouga Magister-harjoitushävittäjää esitti temppujaan molempina näyttelypäivinä.

Lähteet:

Aamulehti
Paikallissanomat

Karttapohja:

Maanmittauslaitos

Kuvat:

Paikallissanomat
Pentti Mikkola
Wikimedia Commons