Suodenniemen historiaa verkossa

Tälle sivulle kootaan Suodenniemen historiaan liittyviä verkkosivuja ja verkossa olevia Suodenniemen historiaan liittyviä tietoja.
 

Sivulle viimeksi lisätty tieto:

Ilmoitusasioiden pöytäkirjoja

Ilmoitusasioiden pöytäkirjoista löydät tiedot suodenniemeläisten lainhuudoista, kiinnityksistä, holhousasioista ja avioehdoista. Pitäjä kuului Karkun käräjäkuntaan yhdessä Karkun, Suoniemen, Mouhijärven ja Lavian kanssa. Karkun käräjäkunta kuului vuoteen 1885 saakka Ylä-Satakunnan aliseen tuomiokuntaan ja sen jälkeen 1900-luvun alkupuolelle Tyrvään tuomiokuntaan.

Suodenniemeen liittyvät ilmoitusasioiden pöytäkirjat aikaväliltä 1822-1919 on indeksoitu, eli niitä voi etsiä vaikkapa kylän, tilan tai torpan nimellä. Löydät ne Digihakemistosta. Huomaa, että osa vuosista puuttuu välistä, koska niitä ei ole vielä digitoitu. Kirjoita Hakuteksti-kenttään vaikkapa Suodenniemi Pajuniemi tai Suodenniemi Isokero, ja Arkisto-kenttään vaikkapa Ylä-Satakunnan alisen*. Halutessasi voit asettaa haulle myös aikarajat. Avaa tästä tarkempi käyttöohje.

Pitäjän nimen alkuperä

"Suodenniemi (joskus näkee kirjoitettavan myös Suodeniemi) jakautuu [...] osiin suoden ja niemi.

Mikä on suoden? - Se on monikon vanha omanto-muoto [=genetiivimuoto] sanaa suo. Omantotyyppi maden, tuode, tieden on yleinen vielä Agricolalla. Nämä muodot, joissa -den on liittyneenä yksilölliseen vartaloon [...] ovat alkuperäisiä.

Vanha suoden-genetiivi on siis jäänyt paikannimeen säilymään. Muuten sanotaan Suodenniemellä ja sen naapuripitäjissä nykyisin: soitten, maitten, jäitten j.n.e."

Heikki Ojansuu, Paikannimiä: Suoniemi ja Suodenniemi. Virittäjä (4), 1912, s. 68-69.
 

Suodenniemen historiaa aiheittain

Muista, että vain pieni osa tärkeimmistäkään Suodenniemen historian asiakirjoista on sähköisessä muodossa. Sastamalan kaupunginarkistossa sekä Kansallisarkistossa Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Turussa on vielä tuhansia sivuja lisää kiinnostavaa luettavaa. Ja kirjoissa yhtä paljon!

Tietoja Suodenniemen esihistoriasta

Suodenniemen arkeologiset kohteet ja esinelöydöt on koottu valtakunnalliseen Muinaismuistot.info-palveluun.

Vuodelta 1910 peräisin oleva Julius Ailion tarkastusraportti Kukkulan torpan lähellä sijainneesta muinaisjäännösalueesta on täällä. Esinelöydöistä oli kerrottu Uusi Aura -lehden artikkelissa elokuussa 1908.

Saadaksesi pdf-muodossa olevat artikkelit näkymään tarvitset Adobe Reader -ohjelman, jonka voit ladata maksutta täältä.

Tietoja Suodenniemen asukkaista ja asuinpaikoista

Hautakivet
Suodenniemen vanhan hautausmaan hautakivien ja -ristien tiedot valokuvineen on koottu tänne. Suodenniemen hautausmaan vastaavat tiedot (pl. puistohautausmaa) löydät täältä.

Henkikirjat
Suodenniemen henkikirjat on digitoitu vuosilta 1865, 1870, 1875, 1880, 1885, 1890, 1895, 1900, 1905, 1910, 1915, 1917 ja 1919. Sitä varhaisemmat digitaalisessa muodossa olevat tiedot löytyvät Mouhijärven henkikirjoista vuosilta 1810, 1815, 1820, 1825, 1830, 1835, 1840, 1845, 1850, 1855 ja 1860. Ruotsin ajan henkikirjoja on digitoitu muun muassa vuosilta 1635,  1751, 1771, 1791 ja 1807. Uusimpia lukuun ottamatta henkikirjojen kieli on ruotsi.

Suodenniemen vuoden 1915 henkikirjan tiedot löydät Suomen Sukututkimusseuran Henkikirjahausta.

Ilmoitusasioiden pöytäkirjoja
Ilmoitusasioiden pöytäkirjoista löydät tiedot suodenniemeläisten lainhuudoista, kiinnityksistä, holhousasioista ja avioehdoista. Pitäjä kuului Karkun käräjäkuntaan yhdessä Karkun, Suoniemen, Mouhijärven ja Lavian kanssa. Karkun käräjäkunta kuului vuoteen 1885 saakka Ylä-Satakunnan aliseen tuomiokuntaan ja sen jälkeen 1900-luvun alkupuolelle Tyrvään tuomiokuntaan.

Suodenniemeen liittyvät ilmoitusasioiden pöytäkirjat aikaväliltä 1822-1919 on indeksoitu, eli niitä voi etsiä vaikkapa kylän, tilan tai torpan nimellä. Löydät ne Digihakemistosta. Huomaa, että osa vuosista puuttuu välistä, koska niitä ei ole vielä digitoitu. Kirjoita Hakuteksti-kenttään vaikkapa Suodenniemi Pajuniemi tai Suodenniemi Isokero, ja Arkisto-kenttään vaikkapa Ylä-Satakunnan alisen*. Halutessasi voit asettaa haulle myös aikarajat. Avaa tästä tarkempi käyttöohje.

Karja- ja kylvöluetteloita 1600-luvulta
Vuonna 1620 säädettiin Tukholmassa vero, joka kohdistui tilakohtaiseen karjaan ja kylvöön. Veron kantamiseksi laadittiin karja- ja kylvöluetteloita, jollainen Suodenniemeltäkin löytyy esimerkiksi vuodelta 1632. Siitä näkyvät kylittäin ja taloittain Suodenniemen tuolloiset kylvö- ja karjamäärät. Suodenniemi oli tuolloin osa ns. Selkeen neljännestä johon kuului alueita myös Mouhijärveltä ja Laviasta. Pitäjän kylät löytyvätkin siksi luettelosta muiden saman neljänneksen kylien joukosta.

Karkun pitäjän erämaiden luettelo 1552
Kokemäenkartanon läänin vuoden 1552 erämaiden luettelossa listataan Karkun (sis. Mouhijärvi, Suodenniemi, Lavia) pitäjän tuolloiset erämaanautinnat. Ainakin yhden niistä on tulkittu olevan Suodenniemeltä: mahdollisesti Kittilän kylässä asuneiden Erik ja Eskil Oravaisen erämaa-alue Karvianjärvellä.

Kirkonarkisto 1749-1905
Suodenniemen vanhimpiin kirkonarkistoihin sisältyviä tietoja voit etsiä Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta. Suodenniemen kirkonarkistoa on myös digitoitu 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoleen väliin.

Kuolleet suodenniemeläiset 1936-1941
Digitaaliarkistosta löydät Tilastollisen päätoimiston luettelot kuolleista suodenniemeläisistä vuosilta 1936, 1937, 1938, 1939, 1940 ja 1941.

Lainhuudot 1702-1931
Tietoja Suodenniemen vanhoista lainhuudoista löydät lainhuutokortistosta. Kortistoa selailemalla voi tilan nimen perusteella katsoa, kuka sen on kulloinkin itselleen lainhuudattanut. Aineisto kattaa noin 800 lainhuudon tiedot vuosilta 1702-1931. Vaikka vanhojen lainhuutojen tarkastelu on nyt aiempaa helpompaa pitää itse asiakirjat tilata erikseen verkkopalvelusta (vaatii rekisteröitymisen). Siirry linkistä lähimmäksi etsimääsi nimeä ja siirry sitten yksi tai useampi sivu kerrallaan haluamaasi kohtaan:

Karkun käräjäkunnan (Suodenniemi, Karkku, Suoniemi, Mouhijärvi ja Lavia) lainhuutopöytäkirjat on indeksoitu vuosilta 1822-1919. Pääset tutustumaan niihin tästä avautuvan ohjeen avulla.

Maakirjat 1500-luvulta 1900-luvulle
Maakirjat sisältävät yksityiskohtaista tilahistoriaa. Sähköisessä muodossa niitä on esimerkiksi vuosilta 1553, 1560, 1637, 1648, 1651, 1686, 1700, 1726, 1745, 1775, 1805, 1845, 1855, 1875 ja 1905. Viimeistä nidettä lukuun ottamatta Suodenniemen kylät löytyvät Mouhijärven ja Lavian kylien joukosta.

Mannerheimin suureen kansalaiskeräykseen vuonna 1919 osallistuneet
Kenraali Mannerheimille järjestettiin kansallinen juhlakeräys vuonna 1919. Keräykseen osallistuneiden suodenniemeläisten nimet löydät täältä (s. 379-389).

Perukirjakortisto 1800-1900-luvuilta
Suodenniemeläisten perukirjojen kortisto kertoo, missä säilytyspaikassa tai arkistossa kutakin kortistoon tallennettua perukirjaa säilytetään ja mistä se siis on löydettävissä. Huomioi, että kortisto etenee etunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Satakunnan henkilöluettelo 1303-1571
Professori Seppo Suvanto on koonnut henkilöluettelon satakuntalaista vuosilta 1303-1571. Sen Suodenniemen aluetta koskevan osan löydät täältä. Aineiston laajuuden vuoksi tiedonhaku kannattaa tehdä niin, että painat näkyviin ilmestyvän luettelon päällä hiiren oikeaa nappia ja valitset esiin tulevasta listasta rivin "Etsi (tarkennettu)". Silloin voit kirjoittaa etsimäsi nimen, jota ohjelma hakee koko luettelosta.

Siirtolaisuus 1800-1900-luvuilla
Suuren siirtolaisuuden vuosina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Amerikkaan ja muualle siirtyneistä suodenniemeläisistä löydät tietoja Turussa toimivan Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisteristä. Perustiedot siirtolaisiksi lähteneistä saat maksutta, mutta täydellisistä tiedoista pitää suorittaa maksu.

Sodan ja jälleenrakennuksen vuodet 1939-
Itsenäisyyspäivänä 2015 nähtiin Suodenniemen seurakuntatalossa lauluilla säestetty Sodan seurauksia -haastettattelutuokio, jossa käytiin läpi sodan ja jälleenrakennuksen vuosien tapahtumia Suodenniemellä. Tutustu esityksen käsikirjoitukseen täällä.

Sotauhrit 1914-1922
Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aikana sotaoloissa Suodenniemellä kuolleista henkilöistä ja sodissa tai sen seurauksena menehtyneistä suodenniemeläisistä löytyy tietoja Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Voit etsiä tietoja esimerkiksi henkilön nimellä tai kotipaikkakunnalla.

Sotauhrit 1939-1945
Talvi- ja jatkosodan aikana puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä suodenniemeläisistä tietoja löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta. Tästä tietokannasta tietoja voi etsiä useilla hakukriteereillä.

Suomen asutuksen yleisluettelo 1540-1809
Sukututkijanakin kunnostautuneen Jalmari Finnen aloitteesta tuotettiin 1900-luvun alussa historiallinen aineistokokoelma, Suomen asutuksen yleisluettelo. Siihen kerättiin tietoja Suomen maaseudun asutuskehityksestä ajanjaksolta 1539-1809 kirjoittamalla alkuperäisistä lähteistä tietoja ylös kylittäin ja pitäjittäin. Suodenniemeä koskevat tiedot löydät verkosta vuosilta 1540-1714. Mouhijärven ja Lavian yhteydestä Suodenniemeä koskevat tiedot löytyvät vuosilta 1635-1809. Yleisluettelon käyttö vaatii jonkun verran perehtymistä. Apuna perehtymisessä toimii Suomen asutuksen yleisluettelon opas.

Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen 1930-luvulla osallistuneet
Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 1930-luvun lopulla kansalaiskeräyksellä, johon osallistui myös suuri joukko suodenniemeläisiä. Voit tutkia suodenniemeläisiä lahjoittajia tai etsiä omia sukulaisiasi kulttuurirahaston verkkopalvelun avulla.

Suuri adressi 1899
Vuonna 1899 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II antoi helmikuun manifestin, joka kavensi huomattavasti Suomen suuriruhtinaskunnan perinnäisiä oikeuksia. Vastalauseena manifestille Suomessa kerättiin muutamassa viikossa yli puolen miljoonan allekirjoituksen Suuri adressi, johon myös Suodenniemeltä osallistuttiin joukolla. Adressin Suodenniemeä koskevat sivut pääset lukemaan täällä.

Talonhaltijaluettelot 1500-luvulta 1900-luvulle
Lasse Iso-Iivarin laatiman Suodenniemen talonhaltijaluettelon löydät täältä. Luettelon tiedot ulottuvat 1500-luvulta osin 1900-luvulle saakka.

Tarkastusmaakirja 1590
Vuoden 1590 tarkastusmaakirjasta löytyy kiinnostavia tietoja Suodenniemen tuolloisten kylien tiloista ja niiden toimeentulosta. Suodenniemen tiedot ovat osana tuolloista Selkeen neljänneskuntaa. Tilat on nimetty niiden isäntien mukaan. Asiakirjan kieli on ruotsi.

Terroritilasto 1918
SDP:n puoluetoimikunnan aloitteesta kerätty ns. terroritilasto listaa sisällissodassa ja sen jälkeen menehtyneet suodenniemeläiset punakaartilaiset. Alkuperäinen luettelo on Työväen arkistossa Helsingissä.

Torpankontrahdit 1800-luvulta
Torpankontrahteja 1820-luvulta 1880-luvulle on tallennettu edellä mainittuihin Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunnan ilmoitusasioiden pöytäkirjoihin. Löydät ne Digihakemistosta, kun laitat Hakuteksti-kenttään vaikkapa tällaisen hakulausekkeen: Suodenniemi* torpankontrahdin*~5. Huomaa, että vuosia puuttuu välistä, koska kaikkia niteitä ei ole vielä digitoitu. Varhaisimmat asiakirjat ovat ruotsiksi, ja uudemmat pääosin suomeksi.

Valtiorikosoikeus ja -ylioikeus 1918
Sisällissodan jälkeen tehdyistä punakaartilaisiksi epäiltyjen oikeudenkäyntiasiakirjoja voit etsiä Digihakemistosta. Tyypillinen asiakirjavihko sisältää syytetyn kuulustelupöytäkirjat, kotipaikkakunnan suojeluskunnan lausunnon, todistajien lausuntoja sekä papintodistuksen. Oikeuden päätös ja/tai armahdusaika on yleensä kirjoitettu asiakirjan etulehdelle.

Suodenniemeläisten pöytäkirjoja löydät Digihakemistosta. Kirjoita Hakuteksti-kenttään Suodenniemi ja Arkisto-kenttään vaikkapa Valtiorikos*.

Väkilukutaulut 1749-1880
Suodenniemen seurakunnan väkilukutaulukot vuosilta 1749-1880 on julkaistu verkossa. Taulukoista näet paitsi pitäjän väkiluvun kehityksen vuosittain myös eri tautien osuuden pitäjän kuolleisuudessa. Huomaa, että vuoteen 1830 saakka Suodenniemen lukuihin sisältyvät myös Lavian asukkaat. Vuosien 1776-1804 taulukot tuhoutuivat sisällissodan melskeissä. Myös joitain muita yksittäisiä vuosia puuttuu. Uudempia väkilukutauluja löytyy verkosta vuosilta 1890, 1900, 1910, 1920, 1930 ja 1940 sekä Tilastollisen päätoimiston (nyk. Tilastokeskus) arkistosta väestömuutostaulujen nimellä ainakin vuosilta 1921, 1922 ja 1923.

Tietoja Suodenniemen historian varrelta

Eduskuntapuheet 1907-2022

Kuka kansanedustaja onkaan puhunut valtiopäivillä eniten Suodenniemestä? Sen voit nyt selvittää! Suodenniemeä koskevat maininnat kansanedustajien puheissa löydät Parlamenttisampo-nimisestä palvelusta. Kirjoita hakukenttään joko Suodenniemi, tai jokin sen taivutusmuodoista. Huomaa, että eri taivutusmuodot tuovat eri tulokset.

Kirkon rakentaminen
Uuden kirkon rakentaminen Suodenniemelle hyväksyttiin keisarillisessa senaatissa 18.10.1827. Päätöspöytäkirjan voit lukea täältä. Pöytäkirjat pidettiin vielä tässä vaiheessa ruotsiksi. Kirkon piirustukset näet täällä. Huomioi, että voit liikkua katselunäkymässä sivulta toiselle nuolipainikkeita käyttäen.

Kirkon 3D-malli
Sastamalan seurakunta on tuottanut hienon Suodenniemen kirkon 3D-mallin.

Kunnanvaakuna
Olof Eriksson suunnitteli Suodenniemen kunnanvaakunan vuonna 1955. Se toimii nykyisin Suodenniemi-Seuran tunnuksena. Vaakunan vahvistamiseen liittyvät asiakirjat löydät täältä. Ollessasi vahvistamisasiakirjan ensimmäisellä sivulla klikkaa vasemmassa yläkulmassa olevaa "Seuraava" -painiketta päästäksesi eteenpäin.

Linja-autoaikataulut
Suomen Linja-automuseo on digitoinut vanhoja aikatauluja verkkosivulleen. Suodenniemeläisittäin kiinnostavia ovat välähdykset niin Länsilinjat Oy:n kuin V. Keto-Seppälä Oy:n vanhoihin aikatauluihin. Voit hakea aikatauluja palvelusta paitsi liikennöitsijän (nimen osan kirjoittaminen riittää) myös haluamiesi rajavuosien mukaan.

Maatalouslaskenta 1969
Pääset tarkat tiedot sisältäviin digitoituihin ilmoituslomakkeisiin tämän excel-taulukon ensimmäisessä sarakkeessa olevien linkkien kautta. Huomaa, että ilmoituslomake on 4 sivua pitkä. Painele siis katselunäkymässä Seuraava-painiketta, jotta näet myös lomakkeen sivut 2, 3 ja 4.

Oikeusasioita
Tietoa suodenniemeläisten oikeudessa käsitellyistä asioista löytyy vanhoista tuomiokirjoista. Vanhimpia Suodenniemeä koskevia tietoja löytyy Karkun ja/tai Mouhijärven kohdalta Ylä-Satakunnan tuomiokunnan ja myöhemmin Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunnan (-1809, 1810-) tuomiokirjoista. Varsinaisasiat koskevat rikos- ja riitajuttuja ja ilmoitusasiat mm. lainhuuto-, kiinnitys- ja holhousasioita. Niteen alussa on tavallisesti hakemisto, josta oikea sivunnumero näkyy. Tuomiokirjojen kielenä on ruotsi.

Paikannimet
Kotimaisten kielten keskus on siirtänyt kolmen miljoonan kortin paikannimiarkistonsa verkkoon. Mukana on hyvinkin toiselle tuhannelle menevä määrä suodenniemeläisiä paikannimiä. Palvelussa on karttahaku, jonka avulla paikkoja voi etsiä niiden sijainnin perusteella. Paikannimilistasta taas voi tarkistaa tietyn paikannimen sijainnin.

Ruotujako vuonna 1630
Suodenniemen ruotujako vuonna 1630 ilmenee Ylä-Satakunnan ruodutusluettelosta. Suodenniemi kuului Selkeen neljännekseen.

Sananlaskut
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) arkistoon sisältyviä vanhoja suodenniemeläisiä sananlaskuja löytyy digitoituina täältä. (Klikkaa jaksojen numeroita.)

Sanomalehdet
Kansalliskirjasto on digitoinut sähköiseen muotoon suuren joukon ennen vuotta 1940 ilmestyneitä sanomalehtiä. Tästä Historiallisesta Sanomalehtikirjastosta voit tehdä mielenkiintoisia löytöjä haluamallasi hakusanalla. Hakusanalla Suodenniemi saat esiin kiinnostavia paikkakunnan historiaan liittyviä artikkeleita esimerkiksi Paikallissanomien ensimmäisistä vuosikerroista. Huomaa, että voit tehdä haun kaikkiin valikoimassa oleviin lehtiin tai rajata sen vain haluamiisi.

Seurakunnan perustaminen
Päätös Suodenniemen erottamisesta omaksi kirkkoherrakunnaksi tehtiin vuonna 1908. Sitä koskevan senaatin talousosaston pöytäkirjan voit lukea täältä. Asiakirjasta ilmenee muun muassa se, mikä oli kirkkoherran käypä palkka 1900-luvun alussa.

Sukutilat
Suodenniemellä on ollut eri aikoina runsaasti sukutiloja. Luettelon tiloista voit nähdä täällä.

Suojeluskunnan lippu
Maailmansotien välisenä aikana jokaisessa suomalaisessa kunnassa oli oma suojeluskunta. Jokseenkin jokaisella niistä oli myös oma lippunsa. Suodenniemen suojeluskunnan lipun ompelivat Suodenniemen lotat, jotka luovuttivat sen suojeluskunnalle Suodenniemen taisteluiden päättymisen ensimmäisenä vuosipäivänä 26.3.1919. Lipun käyttötarkoituksessaan näet täällä.

Tilastotietoja elinkeinonharjoittajilta ja käsityöläisiltä löytyy vuosilta 1906, 1907 ja 1908.

Tilastotietoja teollisuusyrityksistä
Digitoituja Suodenniemen teollisuusyrityksiä koskevia tilastotietoja löytyy verkosta alla mainituilta vuosilta:

Vesistöasioita
Turun ja Porin lääninhallituksessa käsitellyt vesistöihin liittyvät asiat on koottu omaksi hakemistokseen vuosilta 1773-1930. Sen Suodenniemeä koskeva osa sisältyy tähän luetteloon. Kiinnostavaa juttua koskevat tarkemmat asiakirjat ovat listassa mainittua aktinumeroa käyttäen tilattavissa Kansallisarkisto Turusta (ent. Turun maakunta-arkisto).  

Karttoja

Etelä-Suomen yleiskartta 1799
Vuonna 1799 laadittuun Etelä-Suomen yleiskarttaan on merkitty vanhan, Suodenniemen ja Lavian alueet käsittäneen Mouhijärven pitäjän rajat. Karttaan on merkitty myös alueen kyliä. Voit tarkentaa karttaa näkymän vasemmassa reunassa olevalla säätimellä tai hiiren "rullaa" pyörittämällä.

Heinijärvenmaan tilustie 1950-luvulla
Nykyistä Pajuniementietä esittävä kartta kuuluu Turun ja Porin lääninhallituksen digitoituun arkistoon.

Kalmbergin kartasto 1800-luvun puolesta välistä
Kalmbergin kartasto vuoden 1855 tienoilta tarjoaa yleissilmäyksen osaan Suodenniemeä. Pitäjän pohjoisosaa se ei kuitenkaan kata. Suodenniemi osuu kolmen kartan kulmaan. Siksi pitäjän kaakkoisosa, Heinijärvenmaa ja luoteisosat löytyvät eri lehdiltä.

Kokemäenjoen vesialue 1935
Kokemäenjoen vesialueen kartta vuodelta 1935 auttaa hahmottamaan Suodenniemen sijainnin vedenjakajien sisällä. Pitäjän rajat seurailevatkin varsin tarkkaan vedenjakajia.

Leppijoen ja Kourajoen pituusprofiileita 1880-luvulta
Koivuniemenjoen (Leppijoki) ja Kourajoen suiden pituusprofiilit kuuluvat Turun ja Porin lääninhallituksen arkistoon. Niiden valmistus on kaiketi liittynyt koskenperkaushankkeiden suunnitteluun.

Lääninkartta 1890

Vuoden 1890 lääninkartasta 

Maakirjakartat 1600-luvulta
Suodenniemen osalta maakirjakarttoja löytyy Kittilän (vasen sivu) ja Koivuniemen (oikea sivu), Pohjakylän (oikea sivu), Sävin sekä Taipaleen (vasen sivu) ja Leppälammin (oikea sivu) kylistä. Selkeen säterin tiluskarttaan vuodelta 1684 sisältyy Makkosen yksinäistalon kartta. Lisäksi Koivuniemenjärven ympäristöstä on vuodelta 1728 oma erillinen kartta.

Maanmittaushallituksen uudistuskartat 1700-luvulta 1950-luvulle
Maanmittaushallituksen uudistusarkistoon sisältyy runsaasti karttoja koko Suodenniemen alueelta. Paikasta riippuen tietoja löytyy 1700-luvulta 1950-luvulle saakka. Kartat on digitoitu ja voit tutustua niihin täällä. Joitakin Suodenniemeä koskevia karttoja löytyy myös Lavian ja Mouhijärven karttojen joukosta.

Maaperäkartat 1892-1947
Suodenniemen vanhoja maaperäkarttoja vuosilta 1892-1947 löytyy täältä. Voit ladata itseäsi kiinnostavat kartat omalle koneellesi, kunhan hyväksyt sivustolla olevan käyttöoikeussopimuksen.

Peruskartat 1959-1989
Painettuja peruskarttoja vuosilta 1959-1989 voi katsella ja ladata Maanmittauslaitoksen verkkopalvelusta.

Pitäjänkartat 1800-luvun puolivälistä
Sähköisessä muodossa olevia vanhoja pitäjänkarttoja Suodenniemeltä löytyy Heinijärvenmaan, Kirkko- ja Kourajärven, Leppälammin ja Lahdenperän, Peräkunnan ja Hämeenkyrön rajan alueilta.

Satakunnan kartta 1650
Satakunnan kartta noin vuodelta 1650 tuntee Suodenniemeltä mm. Sävilahden, Märkätaipaleen ja Leppälammin.

Satakunnan kartta 1950-luvulta
Teksasin yliopiston kirjasto (University of Texas Library) on digitoinut Yhdysvaltain armeijan käyttämiä Suomen karttoja 1950-luvulta. Valtatie 11 kulki vielä tuolloin pitäjän halki. Suodenniemen käsittävän Satakunnan kartan näet täällä.

Senaatin kartasto 1909-1910
Senaatin kartaston avulla voit tutustua 1900-luvun alkupuolen Suodenniemeen. Kunnan eteläosan kartan vuodelta 1909 näet täällä ja pohjoisosan vuotta uudempi kartta puolestaan on täällä. Huomaa, että voit tarkentaa karttaa kaksoisklikkaamalla sitä haluamastasi kohdasta tai käyttämällä näkymän vasemmassa reunassa olevia säätimiä. Senaatin kartat laadittiin ennen itsenäistymistä ja niiden kielenä on venäjä.

Suomen Suuriruhtinaskunta n. vuonna 1742
Pikkuvihan aikainen kartta esittää myös Suodenniemen ympäristöineen. Kartta on venäjänkielinen.

Suomen Suuriruhtinaskunta vuonna 1840
Vuoden 1840 kartasta näet muun ohella sen, kuin Mouhijärveltä on vastikään valmistunut yleinen maantie Suodenniemen kautta Laviaan, ja kuinka se jatkuu talvitienä Karhijärven ja Inhottujärven halki Noormarkun kautta Poriin.

Suomen Suuriruhtinaskunta n. vuonna 1863
Suomen Suuriruhtinaskunnan kartta esittää Suodenniemen alueen vuoden 1863 tienoilla.

Tiekartta (kesä- ja talvi-) n. 1700-luvulla
Ruotsin valtionarkistossa säilytettävään Suomen tiedustelukarttalaitoksen arkistoon sisältyvä Vanhan Mouhijärven kulkureittejä esittävä kartta johdattaa myös Suodenniemen vanhan kulkuväyläverkon sijaintiin. Siinä näkyvät mm. Palo-, Miekka- ja Lavijärveä pitkin Porin suuntaan mennyt talvitie sekä Koivuniemenjärveltä Märkäjärvelle mennyt reitti. Kartta on ajoittamaton, mutta saarnahuoneen sijainnista päätellen se on aikaväliltä 1685-1809. Samankaltainen kartta vuodelta 1795 löytyy täältä.

Tiekartta 1939
Suomen tiekartta 1939 esittää myös Suodenniemen alueen. Pitäjän pääosat ovat omalla lehdellään, kunnan eteläkärki ja eteläinen lähiympäristö omallaan. Kartoista näkyy muun muassa se, mitä risteyksissä olleissa kylteissä on aikanaan lukenut.

Torisevanojan perkaamisehdotus vuodelta 1901
Tutki Taipaleen ja Leppälammin kylien välimaastossa sijaitsevan Torisevanojan perkaamisehdotusta ja pituusprofiilia vuodelta 1901! Kartasta näkyy myös ojan varrella olevien niittyjen omistajien ja koskien nimiä.

Turun ja Porin läänin yleiset postitiet vuonna 1856
Turun ja Porin läänin yleisten postiteiden kartta vuodelta 1856 kertoo, että Suodenniemi oli, vaikkakin heikosti, kytköksissä muuhun maahan. Kartan mustat numerot tarkoittavat etäisyyksiä virstoina, punaiset numerot kullakin yhteysvälillä käytössä olevien hevosten määrää. Kestikievarit on merkitty punaisella ympyrällä ja kievarin nimellä. Postitiet on merkitty ruskeilla viivoilla, muut tiet ovat ilman viivaa. Huhtikuussa 1897 täydennetyssä postikartassa Suodenniemelle on järjestetty jo 2. luokan postitoimitus.

Tyrvään kihlakunta 1885
Vuonna 1885 tehty Tyrvään kihlakunnan kartta tarjoaa mielenkiintoisen näkymän erityisesti Suodenniemen sisä- ja ulkorajoihin.

Ylä-Satakunnan keskinen kihlakunta vuonna 1851
Ylä-Satakunnan keskisen kihlakunnan kartasta vuodelta 1851 näkyvät muun muassa kylien rajat ja ulkopalstat.

Suodenniemeen liittyviä verkkosivuja

Haikarat - Ikaalisten alueen paikallishistoriaa 1540-luvulta nykypäivään

Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi

Suodenniemi 1918 (keväällä 2018 toteutettu Twitter-seuranta sisällissotatapahtumista 100 vuotta aiemmin)