Raili Työppösen kirjeestä Suodenniemi-Seuralle 10.7.2013:
"Urjalalainen Aino Tarkkila löysi Urjalan kaatopaikalta hyvin vanhan ryijyn, jonka värit olivat haalistuneet. Ryijykirjaa tutkittuaan Aino ja Eine Työppönen (= Timo Työppösen äiti) totesivat ryijyn Suodenniemi-ryijyksi. Naiset soittivat Suodenniemelle Raili ja Timo Työppöselle ja kysyivät, josko nämä tietävät jotain Suodenniemi-ryijystä. Kumpikaan ei ollut kuullut eikä koskaan nähnyt sellaista, vaikka olivat asuneet Suodenniemellä jo yli 20 vuotta.
Raili Työppönen otti yhteyttä kansalaisopiston kudonnanopettaja Kerttu Mikkolaan, joka myös ihmetteli ryijyn olemassaoloa. Kertun toimesta otettiin yhteyttä Wetterhoffiin ja lähetettiin vanha ryijy tutkittavaksi sinne. Lankojen värit selvitettiin ja mallista tehtiin kudontaohje.
Aino Tarkkila, Eine Tarkkila ja Kerttu Kaukanen kutoivat ensimmäisen Suodenniemi-ryijyn täysin alkuperäisen mallin mukaan ja sen sai Timo Työppönen 50-vuotislahjakseen. Suodenniemi-ryijy valmistui suomalaisen ryijyn 200-vuotisjuhlavuonna.
Ryijy koristaa nykyään Raili ja Timo Työppösen peruskorjattua ja laajennettua "mummonmökkiä" Suodenniemen "Ruusurinteessä"."
Suodenniemi-ryijy
Rakkaudesta ryijyihin
Vaikka alle nelikymmenvuotiaita on Suodenniemen Maatalousnaisten mukaan vaikea houkutella harrastuksen pariin, on ryijyperinne vielä hengissä ja vireä.
- Kova työ ryijyn kutomisessa on, ei 150 tuntia riitä, vaikka vähän apuakin saisi.
Mutta on se jännää nostaa juuri valmistunut ryijy kangaspuista! Lopputulostahan et siinä kutoessa juuri osaa arvata, kuvailee Anja Mikkola harrastuksensa hohtoa.
Anjan käsissä on jo syntynyt puolen kymmentä ryijyä, joiden vaatimaa ahkeruutta voisi paremman määreen puuttuessa kuvata vaikkapa markoilla. Keskikokoinen ryijy maksaa noin 25000 markkaa. Tänä keväänä valmistui Suodenniemi-ryijyjä kaksin kappalein.
- Olo on kyllä niin makea kun urakka tuli valmiiksi. Uskon, että arvot vielä muuttuvat ja ryijyperinne alkaa kiinnostaa nuorempiakin.
Juuri valmistuneet ryijyt ovat ainakin pitkään aikaan ensimmäiset paikkakunnalla valmistetut Suodenniemi-ryijyt.
- Ei täällä kukaan tiennyt, että malli on olemassakaan. Siitä tämä lähti, kun urjalalaiset tunnistivat kaatopaikalta löytämänsä 50-luvulla kudotun ryijyn suodenniemeläiseksi, valottaa Kerttu Mikkola mallin löytymistä.
- Seuraavaksi selviteltiin käsityöläisyhdistysten ja Kansallismuseon avulla, minkä värinen pahasti haalistunut ryijy oli alunperin luultavasti ollut.
- Nyt valmiit työt näkee jo seinällä, iloitsee kansalaisopiston kutomapiiriä jo 18 vuotta ohjannut Kerttu innoissaan.
Suodenniemi-ryijyssä on todennäköisesti ikuistettuna talon tai yksittäisen ihmisen historia. Yksityiskohtia on niin runsaasti, että Suodenniemen maatalousnaiset nimeävät ne jo "ripellykseksi". Ihmisiä, kukkoja ja pukkeja vilistää pitkin ryijyä, keskellä on kuvattuna suurikokoinen kannu sekä kaksi sydäntä.
Kirjoitus on Tytti Nahin kirjoittama ja se on julkaistu Kankaanpään Seudussa 12.7.1999
Suodenniemi-Seura on saanut lahjoituksena Suodenniemen ryijyn mallin ja teko-ohjeet. Ohjeita säilytetään Suodenniemen kirjastossa ja niitä voi kysyä lainaksi Auli Horellilta (p. 050 3603298).
Lisätietoa ryijystä:
Suodenniemi pääsi ryijypitäjien kastiin. Paikallissanomat 14.7.1999.