Kysy, keskustele, kaupittele!

Suodenniemen kirjasto – kirjakaupungin päänsärky

• ---

  nimimerkki

  Hilkka Asteljoki

  27.11.2016 klo 18:32
  Muutama vuosi sitten yhdistettiin pienet kunnat Vammalaan hövelien lupauksien kera Sastamalan
  arvokkaaksi kirjakaupungiksi. Suodenniemen kirjasto siirrettiin Kelan talosta paikkakunnan ainoaan historiallisesti arvokkaaseen, julkiseen rakennukseen, kunnantaloon. Rakennus äänestettiin muutama vuosi sitten Sastamalan kolmanneksi kauneimmaksi taloksi. Engelin arkkitehtitoimiston piirtämä kirkkorakennus tietenkin on toinen ja sen siirto kappeliseurakunnan pyhäköksi on luku sinänsä.
  
  Kelan talo oli iso ( kuuluin aikanani kirjastolautakuntaan ) ja saimme pidettyä siellä arkistokirjaston- vanhoja kirjoja, joita aina silloin tällöin tarvittiin erilaisiin tutkimuksiin. Kirjakaupungin pääkirjasto vei ne mennessään emmekä sen koommin ole niistä kuulleet kuin huhuja, että ne olisi poltettu. Kirjaroviothan kuuluvat olennaisena osana kirjoihin yleensä. Mene ja tiedä.
  
  Kunnantaloon tehtiin yli sadantuhannen euron remontti ja saatiin vanhaan, puurakentamisen historiasta kertovaan taloon todella hyvä kirjasto. Talo on Suodenniemen sydän, sen suojissa on ratkottu pienen kunnan ongelmia, otettu vastaan EU ja sen tuomat kirjalliset vaikutukset maanviljelijöiden elämään, siellä ovat istuneet lautakunnat kuten koululautakunta pohtien uuden koulurakennuksen rakentamista Urheilutalon viereen, olin suunnittelussa mukana. Se suunniteltiin kouluksi, ei kirjastoksi ja haettiin silloiselta kouluhallitukselta lupaa ottaa mukaan liikuntatilojen suunnittelu Urheilutaloon. Silloin oli ennenkuulumatonta, että rakentamiseen saatiin rahaa hallinnon eri sektoreilta.
  
  Jos nyt on Urheilutaloa korjattava, on rahan hakemisen etuna, koulun tuntikäyttö. Joku ehdotuksista kirjaston siirtoon on ollut nuorisotilojen muuttaminen kirjastoksi Urheilutalolla. Nuoret kuitenkin tarvitsevat oman tilansa ja kirjastoksi tila on liian pieni. Nuorista on pienen paikkakunnan pidettävä erityinen huoli ja vapaa-ajan tila on heille kallisarvoinen.
  
  Sivistystoimesta on sanottu, että uusi opetussuunnitelma tukee kirjaston siirtoa koulun tiloihin. Hämmästelen mihin on joutunut koulun oma käyttökirjasto, johon voi aina lainata pääkirjastosta tarvittavaa materiaalia ja vaihtaa tietyn ajan kuluessa. Uusi opetussuunnitelma painottuu digiopetukseen, laitteiden käyttöön sekä tiedon hankinnassa, että sen käyttämisessä, koodaamisen opetteluun jne. Digiopetus on osittaista, suurin osa opetuksesta ja oppimisesta tapahtuu kuin ennenkin. Sen sijaan uuden opetussuunnitelman ilmiöpohjainen opetus ajaa oppilaat usein pois kouluympäristöstä.
  
  Kulkeminen kirjastoon, julkisessa tilassa käyttäytymisen oppiminen ja rakennuksen historian kertomukset sukupolvien takaa, eivät vaadi pienen alakoulun, vikkeläkinttuisten lasten takia, kokonaisen ison aikuisten kirjaston siirtoa kouluun.
  
  Suodenniemen asukaspohja on ikäihmisvoittoinen. Me käymme kirjastossa lukemassa monelle liian kalliit päivälehdet, käytämme nettiä, seuraamme kaavoitusta kunnan ilmoitustaululta ja lainaamme luettavaa isosta aikuisten valikoimasta. Kirjastossa on esitteitä ja lomakkeita netittömien käyttöön. Kirjasto on logistisesti erinomaisella paikalla. Se on ollut vuosikymmeniä meidän olo- ja neuvottelupaikkamme, siellä olemme äänestäneet milloin ketäkin päättäjää, pitäneet runoiltoja. Talon yläkerrassa on kansalaisopiston toimintaa, ja erilaisia kokouksia. Pankki, terveyskeskus, kaupat, seurakuntatalo, vanhusten rivitalo, kirkko ja hautausmaat ovat kirjaston ympärillä. Nuoret kipaisevat mäelle kevyesti, me emme enää ja meitä on enemmistö. Kunnantalolla sälytetään mm. kaikki Suodenniemen yhdistysten arkistot perinnekäsitöineen. Uusi kirjastolakiesitys (2016) korostaa kirjastojen ja paikallisten yhdistysten yhteistoimintaa, - jopa vaatii sitä.
  
  Lainauksia ei koskaan tule olemaan paljon, - ei tietenkään, koska väkeä on vähän. Me tutkijat ja jatko opiskelijat olemme lainanneet paljon yliopistojen kirjastoista ja muista suurista valikoimista omien alojemme kirjallisuutta. Lukusali on ahkerassa käytössä, - varsinkin kun paikkakunnan ulkopuolella opiskelevat saapuvat koteihinsa. Kesällä Suodenniemen väkiluku kasvaa kaksinkertaiseksi ja kas kummaa kirjasto on kiinni parhaimpaan lukuaikaan. Silloin voisi todella lisätä sitä Omatoimiaikaa, jota mainostetaan.
  
  Älkää ihmeessä siirtäkö kirjastoa siitä rakennuksesta minnekään. Se olisi sivistyneeltä, demokraattiselta kaupungilta sivistymätön ja lyhytnäköinen teko. Rakennus on ainutlaatuinen, sen kirjasto kaupungin helmi, osoitus kirjakaupungin arvokkuudesta. Suunniteltu pikkuraha, 20 000 voidaan käyttää talon remontointiin. Saatte apua varmasti Suodenniemi – seuralta sen kunnostamiseen. Minäkin lahjoitan sen vessanpytyn, jonka aioin ostaa siirtyessäni ensi toukokuussa lopullisesti Suodenniemelle.
  
  Muistakaahan kirjakaupunki, että vähitellen meiltä on viety kaikki. Mummot Hoppuun Heikkilästä, hammaslääkäri ja neuvola 11 km:n päähän eri suuntiin, bussiyhteyttä Vammalan kirjastoon tai Pukstaaviin ei ole eikä logistiikka pelaa vieläkään kouluaikojen ulkopuolella. Me maksamme veroja, allekirjoittanut varsin runsaasti eläkkeellä olevana valtion virkamiehenä enkä saa muuta kulttuuripalvelua kuin kirjaston. Sen eteen tappelen henkeen ja vereen.
  
  Uusi kirjastolaki meni käsittelyyn 10.11.2016. Opetusministeri Sanni Grahn – Laasonen , johon olen tässäkin asiassa yhteydessä, selvitti eduskunnalle lain sisältöä. Siinä korostetaan kirjastojen yhteiskunnallista merkitystä. Kirjastojen uusiksi tehtäviksi tulevat aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen.
  
  Käykää päättäjät yhdessä tutustumassa kirjastoon ja olkaa kirjaviisaita päätöksenteossa.
  
  Hilkka Asteljoki
  Opetusneuvos
  Suodenniemi

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »