Kysy, keskustele, kaupittele!

Suodenniemen nimen alkuperä

• ---

  nimimerkki

  Ilmari Kosonen

  19.5.2015 klo 09:37
  Ruotsin sana såt:
  
  Suodenniemi on ’Kalapaikkaniemi’
  
  Suodenniemen nimi on tarkemmin tutkien ruotsinkieltä ja tarkoittaa ’kalapaikan niemeä’. On yksi niistä peräti 50 paikannimestä Suomessa, joissa on tuo kovin outo ruotsin sana paikannimessä järven rannalla.
  
  Nimi Sodeniemi mainittiin jo v. 1540 kylän nimenä. Edelleenkin nimi Suodenniemi on kirkonkylän muutaman talon virallinen kylänimi, vaikka oma kunta liitettiin muihin kuntiin ja tuli viimeksi osaksi Sastamalaa. Ja järvi Suodenjärvi on edelleen omalla nimellään ylävirran järvenä. Lavian puolen Suodenjärvi on laskettu. Siellä paikannimessä Hummulankylä on ruotsin sana homma tarkoittaen ’isorysää’.
  
  Suomessa on kaikkiaan 50 paikannimeä, jotka alkavat joko Såt-, Suott- ja Suoden-. Kaikki ne ovat järvien osien ja rantapaikkojen nimiä. Tunnetuimpia niistä on nykyään Sastamalaan kuuluva Suodenniemi, v. 1540 papereissa Sodeniemi. Näitä paikannimiä on ruotsalaisrannikolla Såt-niminä. Suot-muotoja esiintyy kautta Suomen. On talokin nimeltään Suotta Utajärvellä. Ja on ollut sukunimi Suotala.
  
  Kieliprofessoreille nimi Suodenniemi on ollut liian vaikea avata. Prof. Heikki Ojansuu yritti selittää Suodenniemen nimeä jo v. 1912 Virittäjässä:
  
  "Mikä on suoden? - Se on monikon vanha omanto-muoto [=genetiivimuoto] sanaa suo. Omantotyyppi maden, tuode, tieden on yleinen vielä Agricolalla. Nämä muodot, joissa -den on liittyneenä yksilölliseen vartaloon [...] ovat alkuperäisiä. Vanha suoden-genetiivi on siis jäänyt paikannimeen säilymään. Muuten sanotaan Suodenniemellä ja sen naapuripitäjissä nykyisin: soitten, maitten, jäitten j.n.e."
  
  Selitys on täydellisen järjetön, vaikka sitä on toistettu kaikkialla kohta 100 vuotta. Sillä on vain pikku Pitkäsuo. Nimelle oltava joku muu peruste.
  
  Kun kukaan muu Suomessa ei katso paikannimien selityksiä tehdessään, onko nimessä ruotsinkieltä, suostun katsomaan ruotsinkielisiäkin sanastoja ja paikannimien selityksiä. Ruotsissa on Länsigöötanmaalla Vänern-järven lounaisrannan maatila Såtenäs Tunin kunnassa. Nyt huvilakyläkin. Sen nimeä ruotsalainen paikannimikirja vuodelta 2003 selittää sanalla såt, ’kalapaikka rantapenkan vieressä’.
  
  Sana tarkoittaa siis ’kala-apajaa’, ’hyvää kalapaikkaa’. Hyvät kalapaikat olivat merkittäviä omaisuusosia, ovat vieläkin. Sana on suomalaisittain ääntynyt Sooten, sitten pitkä –oo- ääntyi suomalaisittain –uo- ja siksi on Suoden- ja Suotta-nimet kalapaikkojen nimissä. Vain Suodenniemellä on t:n sijaan tullut d. Noita Suotta-nimiä on eri puolilla maatamme, Karjalassakin ja Lapin rajoilla. Suomussalmen erämaajärvilläkin neljän järven osan ja rantakankaan nimessä, kielentutkijoiden kiusaksi.
  
  Erä-ja kalamiehillä oli aina tapana, että ei suoraan sanottu kala-sanaa eikä muitakaan saaliseläinten nimiä. Ja siksi otettiin mielellään kalapaikan nimitykseksi kiertoilmaisuna tuollainen ruotsin sana, kun se jostain kuultiin. Miksi sitten kielitieteilijät eivät ole pystyneet avaamaan näitä paikannimiä eikä selittämään Suodenniemen nimeä oikein? Tätä on todella syytä kysyä. Ruotsinkieliset professorimmekaan eivät ole saaneet selkoa Såt-nimistä saaristossaan!
  
  Suomenkielen tutkijat ovat jo 100 vuotta olleet suomalaiskiihkoisia ja jyrkästi ruotsalaisvastaisia. Eivätkä millään ole suostuneet katsomaan, ovatko oudot paikannimet kuitenkin ruotsinkielisiä. Ja monet ovat. Varsinkin Heikki Ojansuu oli kiihkosuomalainen, jyrkkä kielirasisti. Nimenomaan siksi hänet valittiin uuden Turun Suomalaisen Yliopiston suomenkielen professoriksi kiihkoilemaan.
  
  Kielirasistina hänen täytyi keksaista Suodenniemen nimellekin suomalaisselitys sanan suo taivuttamisella kielenvastaiseen muotoon. Sana suo kun taipuu vain soiden, soinen jne. Pertti Virtaranta sitten kirjoituksissaan v. 1970 toisti tuon Ojansuun virheselityksen. Siksi sitä sitten opetettiin kaikkialla, Suodenniemelläkin.
  
  Sanana såt on hyvin hankala tutkijoille, sana kun tarkoittaa niin monia muitakin asioita, mm. heinäsuovia. Kun Ruotsi sai hallintaansa Hämeen lopullisesti 1200-luvun puolimaissa, on joku ruotsalaisherra antanut Suodenniemelle sen ruotsinkielisen nimen Såt sen hyvien kalapaikkojen perusteella. Minkä ruotsalaisherran kartanon kaukotiluksia ne ovat olleet, on mahdotonta enää selvittää.
  
  Kun Suodenniemellä on Sävijärvi, niin senkin nimi on ruotsia, sana säv kun tarkoittaa ’järvikortetta’. Hyvin monilla tavoin ruotsinkielen sanastoa tuli kaikkialle Suomeen, erämaittenkin paikannimiin. Suodenniemen koulu on niitä ainoita kouluja Suomessa, joissa osataan viedä lapset pilkille Kirkkojärvelle, oppimaan kaloja ja jäätä ja lunta. Sanotaan, että ’paikannimi on paikan muisti’. Suodenniemen nimi siis muistaa, miten kalaisia paikan vedet ovat.
  
  Suodenniemen nimikkoesineenä voikin pitää kalamertaa, kertoen vesien kalaisuudesta. Sen lisäksi, että Suodenniemen vesissä on uitettu tukkeja, on siellä paljon kauemman aikaa uitettu monenlaisia kalanpyydyksiä ja veneitä. Vaakunaa, jossa on uittokeksit ja sahanterä, ei enää ole syytä muuttaa, kun ei ole omaa kuntaa.
  
  Suodenniemelle on jo valmis ruotsinkielinen nimi: SÅTENÄS. Voin toimia kummina! Toivotan Saimaan rannoilta Suodenniemen kalastajille ’kireitä siimoja’ ja ’liian pieniä kalakontteja’.

• ---

  nimimerkki

  Kotimaisten kielten keskus

  20.5.2015 klo 11:48
  Nimistöntutkija Sami Suviranta on selvittänyt nimeä Suodenniemi Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) seuraavasti:
  
  Suodenniemi entinen kunta Pirkanmaalla. Liitettiin Vammalaan 2007. Sode[n]niemi 1540 (kylä). − Suodenniemen rukoushuonekunta (perustettu 1684) ja kappeliseurakunta (1853) kuuluivat Mouhijärveen. Seurakunta itsenäistyi 1908. − Suodenniemi oli nimenä kylällä, johon rakennettiin kirkko 1600-luvulla. Nimeä lienee käytetty ensin niemestä, jossa kylä on, vaikka siitä ei ole säilynyt tietoa. Sittemmin uusi kirkko on rakennettu Kirkkojärven itäpuolelle, ja siellä olevaa nykyistä
  kirkonkylää sanotaan Suodenniemeksi (myös Pohjakylä, Kirkonkylä). Nimeä Pohjakylä on käytetty joskus pitäjännimenäkin.
  
  Vanhankirkonlahden rannalla olevasta muutaman talon kylästä, jonka virallisena nimenä on edelleen Suodenniemi, käytetään puheessa nimeä Soila. Heikki Ojansuun ja Pertti Virtarannan tulkinnan mukaan nimen Suodenniemi alkuosa on suo-sanan muoto. Satoja vuosia sitten paikkakunnan murteeseen on kuulunut sentyyppisiä monikon genetiivimuotoja, jotka yleiskielistettyinä olisivat maa : maaden (murteessa maaren, maalen, aikaisemmin maaδen), suo : suoden jne. Muodot soitten, maitten jne. olivat jo 1800-luvulla syrjäyttäneet ne, mutta pois käytöstä jääneet vanhat muodot ovat kiteytyneet joihinkin paikannimiin. Esim. Laviassa oleva Suodenjärvi
  (nykyisin kuivattu järvi) on saanut nimensä soisuudestaan. Myös nimi Soila voi pohjautua sanaan suo.
  
  Tienoo ei kuitenkaan ole erityisen soista. Koska vanhassa murteessa nykyiset Suoden-alkuiset nimet on sanottu Sualen-, Suodenniemen nimen taustalla voi olla myös sana suoli. Kylään tulee oja
  Suodenjärvestä, jonka muoto on suolimaisen pitkä ja kapea. Järvennimi on voinutkin alkujaan sisältää sanan suoli. Silloin se olisi rypään kantanimi. Nimestä *Suolijärvi, *Suolenjärvi, *Suoli, *Koiransuoli tms. olisi saatu ensin ojannimi *Suolenjoki tms. ja siitä niemennimi. Nimien alkuosa olisi yhdistetty sanaan suo vasta myöhemmin.
  

• ---

  nimimerkki

  M.O.T.

  19.12.2015 klo 19:45
  http://www.jsn.fi/paatokset/4787-sl-12/

• ---

  nimimerkki

  Voisiko Lahdensuo selittää nimen?

  14.3.2016 klo 20:05
  Karttojen perusteella Suodenniemen kylä (Soila) voisi olla Valkijärven ja Kirkkojärven välissä sijaitsevan Lahdensuon niemi.
  
  Mitä tienoon (Suodenniemi laajemmassa merkityksessään eli entinen Suodenniemen kunnan alue) soisuuteen tulee, niin paikkakunnalla on soita. Entisen Suodenniemen kunnan käsittävän maantieteellisen alueen ominaisuuksilla ei kuitenkaan liene ollut merkitystä Suodenniemen (kylän) nimeämissä. Sen sijaan entisen kunnan alue lienee nimetty yhden sen kylän nimen mukaan.
  
  Suodenjärvi on voinut saada nykyisen nimensä kuulumisestaan Suodenniemen kylän maihin.

• ---

  nimimerkki

  Tomi

  17.3.2016 klo 13:52
  Tässä yksi sohaisu tähän aiheeseen: http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.fi/2016/03/suodenniemen-nimen-alkupera.html

• ---

  nimimerkki

  Viimeistä edellinen

  17.3.2016 klo 21:34
  Kiitokset Tomille mielenkiintoisesta blogista ja havainnollisista kuvista. Yhteen lauseeseen lisäisin sanan suo (kun "niemi" sijoittuu pikemmin Kirkkojärven etelärannalle):
  
  ”Viimeisimpänä verkossa käytyyn keskusteluun osallistui nimimerkki Voisiko Lahdensuo selittää nimen?, joka mietti voisiko Suodenniemi olla alkuaan Valkijärven ja Kirkkojärven välissä sijainneen(/sijaitsevan Lahden-)suon niemen nimi.”
  
  Nimimerkki "Voisiko Lahdensuo selittää nimen" oli eräänlainen vastaväite Suvirannan toteamukseen "Tienoo ei kuitenkaan ole erityisen soista".

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »